Olen käynyt salilla ihanien kahvilakerhon tyttöjen kanssa jo syksystä lähtien. Käymme Nääshallin salilla aina mahdollisuuksien ja aikataulujen mukaan. Ennen joulua olin aktiivisesti mukana, mutta nyt Millin tulon myötä en ole yksinkertaisesti voinut pidentää poissaoloani sietämättömäksi ja mennä töiden jälkeen pumppaamaan rautaa. Onneksi ollaan kyllä ahkerasti käyty lenkkeilemässä, että täysin pipariksi ei ole mennyt (mitä nyt koko lihaskunto rapistunut olemattomiin, heh...)
Muutaman viikon päästä saapuu taas pääsykoeahdistus ja vakava-materiaali, joten keskeytän työt suurimmaksi osaksi kokonaan. Otan vastaan vain lyhyitä sijaisuuksia max. 2krt/vko, että ehdin panostamaan koko energiallani pääsykokeisiin. Jo ajatuskin alkoi ahdistaa. Kuvittelin taas, miten istun yksin kotona tuntitolkulla, kahvikuppi kädessä, pää painavana kuin kivi. Sitten kävin Megazonessa, eräänlaisessa lasertaistelupelissä, täällä Tampereella ja sain mielettömän endorfiinipiikin liikunnasta. Päätin, että hommaan nyt kortin ihan kunnolliselle kuntosalille ja alan ravaamaan ryhmäliikunnoissa. Se tekee varmaan hyvää pääkopalle, kun ahdistus ja suorituspaineet taas pian vyöryvät niskaan. Ja nyt on sitä aikaakin, kun työt jäävät toiseksi prioriteetiksi. Aion elää kuukauden bodycombatin ja pänttäämisen keskiössä. (Ja tietysti joogan!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos