Hang on tight

Viime viikko meni aivan liian lujaa - ja tällä viikolla tahtia on vain kovennettu. Olen tuskastellut ikävän syyspöpön kanssa, mutta kammennut siitäkin huolimatta itseni töihin aina, kun sijaisuus on ollut tarjolla - eli joka päivä paitsi viime viikon keskiviikkona. Jo tiistain jälkeen huomasin, että ääneni lähti melkein kokonaan. Sitä sitten paranneltiin koko keskiviikko ja torstaina otin vastaan lyhyen 5 tunnin sijaisuuden sillä periaatteella, että yrittäisin olla puhumatta mahdollisimman paljon. Ihan kuin se onnistuisi alkuunkaan...

Parantuminen on ollut hidasta, mutta hunajalla, teellä ja erittäin reilulla nesteytyksellä olen viimein alkanut päästä voiton puolelle. Tällä viikolla olo on ollut huomattavasti parempi. Salille en silti koko viime viikkona mennyt ja tällä viikolla on kauhea stressi siitä, että aktiivinen liikkuminen täytyy taas saada tungettua aikatauluun.

Tällä viikolla minulla on sijaisuuksia joka päivä 12-17. Tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina aion mennä salille heti töiden jälkeen. Niinpä kotiintulo venähtää iltaan asti, jolloin menen vain suihkun kautta suoraan nukkumaan. Aamuisin pitääkin sitten lukea tenttikirjoja, sillä lauantaihin mennessä tulisi olla 300 sivua luettuna... Äh. Tämä viikko tulee kyllä olemaan ihan kamala.

Mielialaani piristää kuitenkin se, että näin lauantaina ensimmäistä kertaa meille joulun alla muuttavan pikkuisen. Hän on aprikoosi villakoiratyttö, jota varten olen oikeastaan näin kovasti tehnyt töitä.

Saan voimaa myös siitä, että 5.12 lähdemme Ollin kanssa Tukholman risteilylle ja saamme vietää yhden viikonlopun kahdestaan ilman, että jämähtäisimme telkkarin ääreen. Ihanaa päästä irtautumaan hieman arjesta ja nähdä kaunis, jouluinen Tukholma! Ooh. Näillä kahdella positiivisella asialla jaksan toivottavasti tämän ja seuraavan viikon. 

Pärjäilkää tekin!