E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322

/Linkin pitäisi olla nyt korjattu!

Toisinaan saan purevaa kritiikkiä ruokaa käsittelevistä blogimerkinnöistäni, mutta se hädin tuskin hidastaa valistusvaahtoamistani. Tänään siis tykitänkin teille saarnan E-koodeista, sillä kävin lähellä psykoosia lukiessani taas vaihteeksi netistä, mitä kaikkea moskaa meille viettelevästi valehdellen syötetään. Hear me out!

Markkinointi osaa luoda vakuuttavia mielikuvia esimerkiksi suloisella suomalaisella leimalla, jonka miellämme lähes poikkeuksetta hyväksi vaihtoehdoksi. Hyvin harvoin oman maamme lippua kantavat ruoka-aineet kuitenkaan yltävät lähellekään ihannetta. Tosin emme me paljoa valita tai vaadi. Työnnämme vain puolihuolimattomasti ostoskoriimme sen, mitä halvimmalla saa. Ja tämän ymmärrän: kenellä olisi aina varaa luomuun? Toisinaan hintaerot ovat hyvin pieniä (joskus luomu on jopa halvempaa!), mutta joissakin ruoka-aineissa, kuten lihassa, luomutuotetusta herkusta joutuu pulittamaan kovan hinnan. 

Entäs jos kuitenkin pysähtyisimme kaupassa selaamaan ruokaineluettelot läpi? Toisinaan samalla hinnalla voi löytää tuotteita, jotka eivät ole luomua, mutta jotka eroavat huomattavasti joistakin sukulaisistaan. 

Tämän havainnollistavan artikkelin pohjalta taisin menettää mielenterveyteni. Kirjastoissakin kaivan aina esille kaikista oksettavimpia teollisuuskirjoja ja luen niitä naama rytyssä. Silti E-aineiden karu maailma jää johonkin aivan toiseen svääriin, kun käyn kaupassa ja poimin koriin sen mitä nyt satun haluamaan. Kasvissyönti on auttanut mua välttämään joitakin ällötyksiä, kuten nugetteja ja lihapullia, joissa varsinaisen lihan pitoisuus prosentteina jää keskimäärin jonnekin neljänkymmenen alapuolelle. Rakenteellisesti isompi osa lihapyöryköistä onkin kanannahkaa ja jänteitä, eikä suinkaan jauhelihaa. 

Artikkelin kaikista pöyristyttävin tuote oli varmasti Myllyn Parhaan Paistovalmis Tacostick, joka on kotimainen valmiste. Tähän jekkuun jäämme monesti koukkuun: "Jee jee, kotimaista safkaa! Tän on pakko olla hyvää ja terveellistä!" Mutta mitä löytyykään näistä tacokepeistä oikeasti? Huimat 26 E-ainetta: E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450 ja E1518.

Lukekaa yllä oleva artikkeli läpi tai selailkaa edes ne lopun ruokaesimerkit. Sieltä löytyy paljon myös niitä suomalaisia hirvityksiä, joita saattaa käydä meidän lautasella useastikin. Nostetaan tuntosarvet pystyyn ja seuraavan kerran kaupassa yritetään tuijottaa ostoksiamme vähän kriittisemmin silmin!

Näin ruoasta puheenollen, sain eräältä anonyymiltä hauskan idean eräänlaiseen ruokapostaukseen. Tulen toteuttamaan sen heti kunhan aikaa riittää ja haen kameran kotoa!