Tästä päivästä alkaen alkaa toukokuun lähtölaskenta. Tässä kuussa mulle soitetaan Nuorten Voiman Liiton novellikilpailusta - jos siis soitetaan. Jännitys on ihan huipussaan. Tahdon voittaa enemmän kuin tahdon hengittää.
Rucolat kasvavat ikkunan auringonvaloa kohti päivä päivältä. Ne kyyhöttävät vinossa siihen suuntaan, josta aurinko lankeaa hellästi ikkunanpieliin. Kesäkurpitsantaimet eivät ole vielä näkyvissä, mutta basillika on viimein alkanut puskemaan mullan läpi hitaasti, mutta päättäväisesti.
Toivottavasti en tapa noita kesäkurpitsantaimia, sillä se on mun yksi lempikasviksista kaikkina vuodenaikoina. Se soveltuu täydellisesti pastaan, wokkeihin ja gratiiniin. Sekä tähän piirakkaan.
Otin ohjeen täältä, mutta muokkasin sitä palvelemaan paremmin jääkaappini senhetkistä sisältöä.
Ohjeessa olevan rahkan korvasin valkosipulituorejuustolla ja koskenlaskija-juustolla. Eli aika juustoinen piiras tuli, mutta menisin jopa veikkaamaan, että paljon parempi tällä innovaatiolla.
Kesäkurpitsan ja valkosipulinkynsien lisäksi kuullotin pannulla pienen punasipulin - ja ylläri ylläri, se sopi kuin nakutettu.
Myös 3 kananmunan sijaan (mikä kuulostikin minusta aika paljolta), laitoin vain kaksi, eikä rakenne kärsinyt ollenkaan. Piirakka pysyi loistavasti kasassa. Se on ehkä paras tähän mennessä tekemäni piirakka. Aion todellakin valmistaa tätä kesällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos